JTF-ennallistamisen hankkeet

Itä-Suomen maakuntiin kohdistuu yhteensä 141 miljoonaa euroa EU:n JTF-rahoitusta ohjelmakaudella 2021–2027, joista ennallistamiseen kohdistuvaa rahoitusta on 5,4 miljoonaa euroa. Etelä-Savon ELY-keskus toimii rahoittajana Itä-Suomen JTF-ennallistamiseen ja jälkikäyttöön liittyville hankkeille. Itä-Suomen JTF-maakuntia ovat Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo.  

Hankehaun erityistavoitekohtaiset valintaperusteet:

• Hanke tukee ja edistää turveyrittäjien ja muiden turvesektorin toimijoiden uudelleen työllistymistä tai uuden liiketoiminnan käynnistämistä
• Hanke tukee ja edistää elinkeinoelämän tarpeista lähtevää TKI-toimintaa
• Hanke edistää hiilinielujen säilyttämistä tai ennallistamista
• Hanke tukee sukupuolten tasa-arvoa
• Hanke tukee EU:n perusoikeuskirjan periaatteita ml. yhdenvertaisuutta, syrjimättömyyttä ja esteettömyyttä
• Hanke tukee kestävän kehityksen periaatteita ja unionin ympäristöpolitiikkaa
• Hanke kohdistuu maakuntien strategioissa (erityisesti älykkään erikoistumisen strategia) tunnistettuihin kärkialoihin tai kehittämiskohteisiin
• Hanke kohdistuu maakuntien siirtymäsuunnitelmien mukaiseen toimintaan ja lisää turvealueiden jälkikäyttöarvoa.

Turvetuotannosta poistuvien alueiden kunnostamiselle ja jälkikäytölle on asetettu maakuntien siirtymäsuunnitelmissa tavoite pinta-aloja vuoteen 2029 mennessä. Tuen piiriin kuuluvan kunnostetun ja jälkikäyttöön otetun maaperän pinta-alan hehtaaritavoitteet maakunnittain ovat seuraavat:

• Etelä-Savo 320 ha
• Pohjois-Karjala 500 ha
• Pohjois-Savo 500 ha

Hankkeiden hakijoina voivat olla kunnat, kuntayhtymät, kehitysyhteisöt ja muut julkiset organisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, pk-yritykset, yhdistykset ja säätiöt. Tukimäärät kehittämistoimenpiteissä 80 % ja investoinneissa 70 %.

Itä-Suomen JTF-ennallistamiseen ja jälkikäyttöön liittyvää rahoitusta haetaan vahvasti tunnistautuneena Suomi.fi-tunnistuspalvelun kautta. Hakuilmoitus löytyy EURA2021-sivustolta.

Sivu päivittyy.

Länsi-Suomen maakuntiin kohdistuu yhteensä 137,9 miljoonaa euroa EU:n JTF-rahoitusta ohjelmakaudella 2021–2027, joista ennallistamiseen kohdistuvaa rahoitusta on noin 17 miljoonaa euroa. Keski-Suomen elinvoimakeskus toimii rahoittajana Länsi-Suomen JTF-ennallistamiseen ja jälkikäyttöön liittyville hankkeille.

Länsi-Suomen JTF-maakuntia ovat Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa ja Satakunta. Pirkanmaalta rahoitus suunnataan Punkalaitumen, Virtain, Parkanon ja Kihniön alueille. Maakunnilla on omat alueellista siirtymää koskevat JTF-suunnitelmat, jotka sisältävät alueiden sisällöllisiä painotuksia sekä nostoja ennallistamista koskevista kehitystavoitteista.

• Etelä-Pohjanmaan siirtymäsuunnitelma (epliitto.fi)
• Keski-Pohjanmaan siirtymäsuunnitelma (keski-pohjanmaa.fi)
• Keski-Suomen siirtymäsuunnitelma (keski-suomi.fi)
• Pirkanmaan siirtymäsuunnitelma (pirkanmaa.fi)
• Pohjanmaan siirtymäsuunnitelma (obotnia.fi)
• Satakunnan siirtymäsuunnitelma (satakunta.fi)

Turvetuotannosta poistuvien alueiden kunnostamiselle ja jälkikäytölle on asetettu maakuntien siirtymäsuunnitelmissa tavoite pinta-aloja vuoteen 2029 mennessä. Tuen piiriin kuuluvan kunnostetun ja jälkikäyttöön otetun maaperän pinta-alan hehtaaritavoitteet maakunnittain ovat seuraavat:

• Etelä-Pohjanmaa 4000 ha
• Pohjanmaa 45 ha
• Keski-Pohjanmaa 500 ha
• Satakunta 1000 ha
• Pirkanmaa 150 ha
• Keski-Suomi 400 ha

Länsi-Suomen JTF-ennallistamiseen ja jälkikäyttöön liittyvien hankkeiden toimenpiteisiin soveltuvat:

• Turvetuotannosta poistuvien alueiden ennallistaminen, kuten kosteikon perustaminen tai uudelleen soistaminen.
• Selvitykset ja pilotoinnit ennallistamisen ja jälkikäytön edellytyksistä ja mahdollisuuksista.
• Turvetuotannon kuormittamien vesistöjen kunnostaminen.

Länsi-Suomen JTF-ennallistamiseen ja jälkikäyttöön liittyvän rahoituksen haku

Länsi-Suomen JTF-ennallistamiseen ja jälkikäyttöön liittyvien hankkeiden jatkuva hankehaku on käynnissä. Hakuaika vuodelle 2026 ilmoitetaan myöhemmin. Hakemuksia voi jättää milloin tahansa hakuaikana.

Hankkeiden hakijoina voivat olla julkisoikeudelliset yhteisöt ja yksityisoikeudelliset oikeushenkilöt kuten kunnat, kuntayhtymät, kehitysyhtiöt ja muut julkiset organisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yritykset, yhdistykset ja säätiöt. Rahoitusta ei voida myöntää yksityishenkilöille.

Länsi-Suomen JTF-ennallistamiseen ja jälkikäyttöön liittyvää rahoitusta haetaan vahvasti tunnistautuneena Suomi.fi-tunnistuspalvelun kautta. Hakuilmoitus löytyy EURA2021-sivustolta.

JTF-ennallistamistoimien tukiprosentit ovat investointihankkeille enintään 70 % ja kehittämishankkeille enintään 80 %. Omarahoitusosuus voi olla voi olla kunta- tai muuta julkista ja/tai yksityistä rahoitusta. Talkootyötä ei lasketa omarahoitusosuuteen. Investointihankkeisiin sisällytetään aineelliset ja aineettomat investoinnit. Investointihankkeissa tuettavat kustannukset ovat investoinnista aiheutuvia kohtuullisia ja hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellisia kustannuksia, kuten:

• Laitteiden hankinnasta aiheutuvat kustannukset sekä urakkakustannukset
• Toteuttamisen edellyttämät maa- ja vesialueiden hankinta- ja vuokrakustannukset. Tuen saantia edellyttää hankittavan alueen toimivan JTF-ennallistamiskohteena.

Hakuilmoituksen kautta voi tutustua tarkemmin muun muassa JTF-hankkeiden käsittelyyn, tukitasoon sekä kustannusmalleihin.

Muut käynnissä olevat hankkeet

Länsi-Suomessa on käynnissä muitakin kuin elinvoimakeskusten koordinoimia JTF-hankkeita.

Hiilimarkkinoilta lisäarvoa turvetuotannosta poistettujen alueiden jatkokäyttöön, ArvoHiili

ArvoHiili-hanke kartoittaa hiilimarkkinatoiminnan mahdollisuuksia ja reunaehtoja turvetuotannosta vapautuvilla alueilla Etelä-Pohjanmaalla. Tarkoituksena on selvittää luonnontieteellis-tekniset, oikeudellis-hallinnolliset ja taloudelliset edellytykset saada arvoa hiilivaraston säilyttämisestä ja hiilensidonnasta kosteikkoviljelyn ja ennallistamisen avulla. Lue lisää hankkeesta (projektit.seamk.fi).

Suonpohjien paikkatietopohjainen jälkikäytön suunnittelu ja pilotointi, SuoPaikka

SuoPaikka-hankkeen tavoitteena on auttaa maanomistajia tunnistamaan turvetuotantoalueen eri osa-alueille soveltuvat jatkokäyttömuodot. Hankkeen tavoitteena on jalkauttaa käytäntöön muissa hankkeissa saatuja hyviä kokemuksia sekä oppeja turvetuotannon jatkokäytön suunnittelusta. Lue lisää hankkeesta (projektit.seamk.fi).

Turvetuotantoalueiden palauttaminen suometsiksi, TUPSU

TUPSU-hanke tuottaa tutkimustietoa maankäytön suunnittelun ja päätöksenteon tueksi Etelä-Pohjanmaalle, jossa radikaali energiaturvetuotannosta luopuminen luo suuria haasteita aluetasolla niin paikallistaloudelle, kuin ilmastonmuutoksen torjunnalle, ja kasvihuonekaasu- sekä vesistöpäästöjen vähentämiselle. Lue lisää hankkeesta (projektit.seamk.fi).

Turvetuotantoalueet kestävään käyttöön, TURKE

Projektissa selvitetään tuotannon loppuvaiheessa olevien Keski-Pohjanmaan turvesoiden soveltuvuutta erilaisiin jatkokäyttömuotoihin, arvioidaan vaihtoehtojen kannattavuutta sekä selvitetään turvetuotantoalueilta lähtevien arvoketjujen aluetalous- ja ympäristövaikutuksia. Lisäksi tunnistetaan muutostekijöitä, jotka vaikuttavat turvetuotantoalueiden hyödyntämismahdollisuuksiin tulevaisuudessa. Lue lisää hankkeesta (luke.fi).

Turvemaiden kestävän käytön osaamisklusterin aktivointi- ja koordinaatiohanke, TUKKA

Hankkeen päätavoitteena on tukea Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla ja myös valtakunnallisesti toimivan, vuonna 2023 perustetun Turvemaiden kestävän käytön osaamisklusterin ja verkoston toimintaa. Osaamisklusteri koostuu alueellisista ja valtakunnallisista toimijoista ja sen toiminnalle on tunnusomaista kestävyyden eri osa-alueiden monioptimointi ja maanomistajan näkökulman huomioiminen turvemaiden kestävän käytön kehittämisessä. Lue lisää hankkeesta (projektit.seamk.fi).

Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntiin kohdistuu yhteensä noin 8,82 miljoona euroa Euroopan unionin JTF-rahoitusta, joilla on tarkoitus ennallistaa ja selvittää jälkikäyttömahdollisuuksia. JTF-ennallistamista ja jälkikäyttöhankkeita rahoittaa Pohjois-Suomen elinvoimakeskus.

Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnilla on omat alueelliset siirtymäsuunnitelmat, jotka sisältävät painotuksia sekä nostoja muun muassa ennallistamista koskevissa kehitystavoitteissa.

• Pohjois-Pohjanmaan siirtymäsuunnitelma (pohjois-pohjanmaa.fi)
• Kainuun siirtymäsuunnitelma (kainuunliitto.fi)
• Lapin siirtymäsuunnitelma (lapinliitto.fi)

Turvetuotannosta poistuvien alueiden ennallistamiselle ja jälkikäytölle on asetettu maakuntien siirtymäsuunnitelmissa tavoitepinta-aloja. Tuen piiriin kuuluvan ennallistetun ja jälkikäyttöön otetun maaperän pinta-alan hehtaaritavoitteet maakunnittain ovat seuraavat:

• Pohjois-Pohjanmaa 2500 ha
• Kainuu 866 ha
• Lappi 1650 ha

Yhteensä Pohjois-Suomen maakuntien tuen piiriin kuuluvan turvetuotannosta poistuvien alueiden ennallistetun ja jälkikäyttöön otetun maaperän pinta-alatavoitteet ovat 5016 ha. JTF-ennallistamiseen ja jälkikäyttöön liittyvien hankkeiden toimenpiteisiin soveltuvat:

• Turvetuotantoalueiden ennallistamista, kosteikkojen rakentamista ja uudelleensoistamista
• Selvityksiä ja pilotointeja turvetuotantoalueiden ennallistamisen ja jälkikäytön edellytyksistä ja mahdollisuuksista
• Turvetuotantoalueiden alapuolisten vesistöjen kunnostamista
• Luontomatkailu ja virkistyskäyttö.

Pohjois-Suomen JTF-ennallistaminen ja jälkikäyttöön liittyvän rahoituksen haku

Pohjois-Suomen JTF-ennallistamiseen ja jälkikäyttöön liittyvien hankkeiden haku jatkuu vuonna 2026. Kyseessä on jatkuva hankehaku, johon hakemuksen voi jättää milloin tahansa hakuaikana. Hakuaika vuodelle 2026 ilmoitetaan myöhemmin.

Hankkeiden hakijoina voivat olla julkisoikeudelliset yhteisöt ja yksityisoikeudelliset oikeushenkilöt kuten kunnat, kuntayhtymät, kehitysyhtiöt ja muut julkiset organisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yritykset, yhdistykset ja säätiöt. Rahoitusta ei voida myöntää yksityishenkilöille. JTF-ennallistamiseen ja jälkikäyttöön liittyvää rahoitusta haetaan vahvasti tunnistautuneena Suomi.fi-tunnistuspalvelun kautta. Hakuilmoitus löytyy EURA2021-sivustolta.

JTF-ennallistamistoimien tukiprosentit ovat kehittämishankkeille enintään 80 % ja kehittämishankkeisiin liittyville välttämättömille investoinneille enintään 70 %. Pelkkiä investointihankkeita ei rahoiteta. Omarahoitusosuus voi olla kunta- tai muuta julkista ja/tai yksityistä rahoitusta. Talkootyötä ei lasketa omarahoitusosuuteen.

Hakuilmoituksen kautta voi tutustua tarkemmin muun muassa JTF-hankkeiden käsittelyyn, tukitasoon sekä kustannusmalleihin.

Muut käynnissä olevat hankkeet

Pohjois-Suomessa on käynnissä muitakin kuin elinvoimakeskuksen koordinoimia JTF-hankkeita.

Aarreaitta, John Nurmisen Säätiö ja Luonnonperintösäätiö

Aarreaitta-hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan Muhoksen kunnassa sijaitsevan entisen turvetuotantoalueen (139 ha) palauttaminen suoksi tai kosteikoksi. Tavoitteena on kääntää alueen kehitys takaisin turvetta kerryttäväksi ekosysteemiksi, uudelleen soistaa kohde mahdollisimman laaja-alaisesti ja mahdollisuuksien mukaan johtaa myös läheisten metsäojitusalueiden valumavesiä alueelle. Lisäksi tavoitteena on tarjota koneyrittäjille uusia liiketoimintamahdollisuuksia turvetuotannon hiipuessa. Hankeaika 1.9.2025-31.12.2027. Lue lisää hankkeesta (johnnurmisensaatio.fi).

Luonnonperintösäätiö ostaa käytöstä poistuneita turvetuotantoalueita ennallistettavaksi. Jos ennallistaminen omistamasi turvesuon jatkokäyttömuotona kiinnostaa, ota yhteyttä Ari-Pekka Auviseen, puh. 050 4133 403 tai [email protected].

TUPAS2-hanke, Oulun kaupunki

Hankkeen on tarkoitus ennallistaa ja saattaa kestävän jatkokäytön piiriin arviolta 185 hehtaaria entistä turvetuotantoaluetta, joista kosteikkona noin 113 hehtaaria ja ennallistettavana alueena (pohjavedenpinta < 30 cm) noin 69 hehtaaria. Kosteikkoja ympäröivillä kuivemmilla lohkoilla tullaan tekemään pienimuotoisia kasvituskokeiluja. Toimenpiteet tehdään aiemmin laadittujen toteutussuunnitelmien ja kustannusarvioiden pohjalta. Toimenpiteitä kohdennetaan myös virkistyskäyttörakenteiden muun muassa tiedepolun sekä viestintä- ja opetusmateriaalien toteutukseen. Hankeaika 1.3.2025-31.12.2027. Lue lisää hankkeesta (ouka.fi).

POPKA2-hanke, Suomen Riistanhoito-säätiö

Hankkeen tavoitteena on vettää noin 55 hehtaaria entisiä turvetuotantoalueita (kohdekartta sivun alalaidassa) takaisin kosteikkoalueiksi ja suoelinympäristöiksi ohjaamalla alueen valumavesiä uudelleen ja padottamalla turvetuotantoalueita pidättämään vettä hallitusti niin, että muuten hiilipäästöjä aiheuttavat kuivatetut alueet saadaan takaisin veden alle mahdollisimman tehokkaasti. Hankkeen kohteissa pyritään ohjaamaan myös alueiden ulkopuolisia vesiä mahdollisimman laajalti alueille syntyvien vesialtaiden ja kosteiden turvekenttien läpi valuma-alueen vesien tehokkaaksi suodattamiseksi. Hankkeen tavoitteet tukevat monia alatavoitteita joita ovat luonnon monimuotoisuuden lisääminen, hiilipäästöjen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen pysäyttäminen ja vesiensuojelu. Hankeaika 18.3.2025-31.12.2026. Lue lisää hankkeesta (riistasaatio.fi).

Turvesuot kosteikoiksi, Metsähallitus Eräpalvelut

Turvesuot kosteikoiksi -projektin tavoitteena on entisten turvetuotantoalueiden nykytilan parantaminen ja turvetuotannosta aiheutuneiden haittojen minimointi. Projektissa toteutetaan turvetuotantosoiden jälkikäytön malliesimerkkikohteita eri puolilla Suomea. Käytöstä poistuneita turvetuotantoalueita ennallistetaan vesittämällä ja rakentamalla niitä kosteikoiksi, joissa erilaiset linnut ja eliöt viihtyvät. Lisäksi kunnostetaan turvetoiminnan heikentämien vesistöjen laskuojia ja puroja. Hankeaika 1.4.2024-31.12.2027. Lue lisää hankkeesta (metsa.fi).

ENARI, Oulun yliopisto, Luonnonvarakeskus, Suomen Ympäristökeskus

Tässä hankkeessa turvetuotannosta poistuneiden alueiden ennallistamisen ja vettämisen ympäristövaikutuksia arvioidaan kasvihuonekaasujen ja kasvillisuusmuutoksien seurannalla. Lisäksi tarkastellaan ennallistamisen ja vettämisen vaikutuksia alueiden alapuolisen vesistön ekologiseen tilaan esimerkiksi veden laadun, vesistön päällyslevien, vesimikrobien ja pohjaeläimistön seurannan avulla. Hankeaika  01.05.2024 - 30.04.2026. Lue lisää hankkeesta (syke.fi).

Suokeidas, John Nurmisen Säätiö ja Luonnonperintösäätiö

Käytöstä poistetuilla turpeennostoalueilla eli turvekentillä syntyy edelleen ilmasto- ja vesistöpäästöjä. Suokeidas-hankkeessa tavoitteena on vähentää käytöstä poistettujen turvekenttien kasvihuonepäästöjä, vähentää ravinnevalumia Itämereen ja lisätä luonnon monimuotoisuutta ennallistamalla turvekentät takaisin soiksi. Lue lisää hankkeesta (johnnurmisensaatio.fi).

Luonnonperintösäätiö ostaa käytöstä poistuneita turvetuotantoalueita ennallistettavaksi. Jos ennallistaminen omistamasi turvesuon jatkokäyttömuotona kiinnostaa, ota yhteyttä Ari-Pekka Auviseen, puh. 050 4133 403 tai [email protected]. Ennallistettavia kohteita kartoitetaan Suokeidas-hankkeessa, jossa käydään maanhankintaan liittyvät neuvottelut.

TUPAS-hanke, Oulun kaupunki

Oulun kaupungin omistamalla alueella on käynnistynyt Turvetuotannosta poistuvien alueiden ennallistaminen ja kestävä jatkokäyttö-TUPAS -hanke. Hankkeen tavoitteena on tuottaa kestävä toimintamalli turvetuotannosta palautuvien alueiden ennallistamiseen ja kestävän jatkokäytön suunnitteluun, eri jatkokäyttövaihtoehtojen vertailuun ja arvottamiseen sekä eri sidosryhmien tiedottamiseen, osallistamiseen ja yhteistoiminnan tukemiseen. Lue lisää hankkeesta (ouka.fi).

TurPo-hanke, Iin Micropolis Oy ja Pudasjärven kaupunki

Hankkeen tavoite on vauhdittaa Iin ja Pudasjärven kuntien turvetuotannosta poistuvien alueiden ennallistamista ja jatkokäyttöä sekä lisätä maanomistajien tietoutta eri mahdollisuuksista ja pyrkiä tuomaan innovatiivisia ratkaisuja ja vaihtoehtoja maanomistajille juuri heidän omistamalleen alueelle räätälöitynä. Hanke luo yhteyksiä toimijoiden välille ja tuottaa kohdekohtaisen esityksen mahdollisiksi jatkotoimenpiteiksi. Lisäksi tavoite on laatia vähintään viidelle kohteelle alustavat jälkikäytönsuunnitelmat. Lue lisää hankkeesta (micropolis.fi).

Lisäksi Pohjois-Suomessa ovat käynnissä myös seuraavat hankkeet: 

• Uutta osaamista vihreän siirtymän aloille, Uula (osao.fi), Koulutuskuntayhtymä OSAO
• Turvetuotannosta poistuvien alueiden jälkikäyttö, TurPo (micropolis.fi), Iin Micropolis Oy ja Pudasjärven kaupunki
• Kosteikon rakentaminen Iso-Lamminnevan turvetuotantoalueelle (conifer.fi), Forest Holding Finland Oy
• Puronnevan turvetuotantoalueen ennallistaminen kosteikoksi (kokkolanenergia.fi), Kokkolan Energia Oy